Wellingk, Adolf Axel (1625–1672)

Adolf Axel Wellingkin omaelämäkerta saksaksi ja suomeksi, sisältää myös englanninkielisen esipuheen:
The Autobiography of Adolf Axel Wellingk in German and in Finnish, including also a preface in English:
Die Autobiografie von Adolf Axel Wellingk auf Deutsch und auf Finnisch, mit einem Vorwort auf Englisch:

Omaelämäkerta | Autobiography | Autobiographie

Saksankielinen käsikirjoitus (käsin kirjoitettu jäljennös):
Manuscript in German (handwritten copy):
Das Manuskript auf Deutsch (handschriftliche Kopie):

Käsikirjoitus | Manuscript | Manuskript

Wellingk, Gustaf Mauritz (1642–)

Elämäkertatietoja ruotsiksi:
Biographical details in Swedish:
Biographische Angaben auf Schwedisch:

"35. Gustaf Mauritz Wellingk. Född 1642. Hovjunkare 28 maj 1674. Utnämndes till assessor i adelsklassen vid Åbo hovrätt på extra stat 22 maj 1675. Tillträdde detta ämbete 28 nov. 1676. Torde erhållit avsked före 1680, emedan uti rådstuvurättens i Åbo protokoll för 15 mars s. å. förmäles att assessorn Elias Haraldsson Stare av förre extra-ordinarie assessorn G. M. Wellingk tillhandlat sig dennes vid Dirikala gatan här i staden belägna, med stenhus bebyggda gård för 5000 daler k:mt. Avled i Sverige under stora ofreden.

Gift 1:o 1671 med Elisabeth Christina Wernskiöld, f. 11 jan. 1650, † 1692, dotter till general-kvartermästaren och krigsrådet Jo­han Andersson Lenæus, adlad Wernskiöld, och Maria Olofsdotter Bure, 2:o omkr. 1695 med Margareta Elisabeth Taube, f. 1675, † 1704, dotter till ryttmästaren Claes Johan Taube och hans första hustru Helena Zöge von Manteuffel, samt 3:o 25 maj 1705 med Anna Margareta Lindelöf, f. 1 okt. 1682, † 21 apr. 1758, dotter till ryttmästaren Carl Carlsson von Lindelöf, adlad Lindelöf, och hans andra hustru Margareta Mårtensdotter.

Son till översten Gotthard Gotthardsson Wellingk, † 1663, och Christina von Treijden, som var dotter till ståthållaren Johan von Treijden och Elisabeth von Tiesenhausen.

Assessorn Wellingk ägde Ahtis i Lemo och bekom genom sin tredje hustru Muurla egendom, bestående av tre rusthåll i numera Muurla kapell." (A. W. Westerlund (toim.), Åbo hovrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän 1623–1923: biografiska och genealogiska anteckningar, Åbo 1923, s. 176–177.)

Wellingk, Gotthard I (1546–1586)

Esa A. Reiman, Tohtori Gotthard Wellingkin kuolema v. 1586, 3. painos, Espoo 2005.

Esa A. Reiman, The Death of Dr. Gotthard Wellingk in 1586, 3rd ed., Espoo 2005.

Esa A. Reiman, Der Tod vom D. Gotthard Wellingk i. J. 1586, 3. Auflage, Espoo 2005.

_____

Vaakuna Gotthard Wellingkin haudalla Riian tuomiokirkossa Latviassa. Kuva vuodelta 1998.

A picture of Gotthard Wellingk's grave in the Cathedral of Riga, Latvia. Picture taken in 1998.

Ein Bild vom Grabe von Gotthard Wellingk im Rigaer Dom in Lettland. Bild vom Jahre 1998.

Wellingkin suvun vaakuna (vasemmalla) vuodelta 1691 Riian tuomiokirkon seinällä Latviassa. Kuva: Kimmo Reiman.

The coat of arms of the Wellingk family (on the left) from the year of 1691 on the wall of the Cathedral of Riga, Latvia. Photo by Kimmo Reiman.

Das Wappen der Familie Wellingk (links) vom Jahr 1691 an der Wand des Rigaer Doms in Lettland. Foto von Kimmo Reiman.

Vaakuna | Coat of Arms | Wappen

Wellingkin vaakuna.

The coat of arms of Wellingk.

Das Wellingksche Wappen.

Lähde | Source | Quelle:
Der Adel der russischen Ostseeprovinzen (Estland, Kurland, Livland, Oesel), J. Siebmacher's großes Wappenbuch, Band 25, Bauer & Raspe, Neustadt an der Aisch 1980.

Wellingk, Otto & Mauritz — vaakuna | Coat of Arms | Wappen

Vapaaherrojen Otto ja Mauritz Wellingk vaakuna.

The coat of arms of the Barons Otto and Mauritz Wellingk.

Das Wappen von den Freiherren Otto und Mauritz Wellingk.

Wellingk, Mauritz (1651–1727)

3Kreivi Mauritz Wellingkin vaakuna.
3The coat of arms of Count Mauritz Wellingk.
3Das Wappen vom Graf Mauritz Wellingk.

Elämäkertatietoja suomeksi:
Biographical details in Finnish:
Biographische Angaben auf Finnisch:

"Vellingk, M a u r i t z (1651–1727), kreivi (v:sta 1711), ruots. valtiomies, synt. Inkerinmaalla, otti osaa Tanskan sotaan 1676 kohoten Karjalan ratsurykmentin everstiksi ja vapaaherraksi ja toimi sen jälkeen Ruotsin lähettiläänä Kööpenhaminassa ja Saksassa 1680–87 sekä v:sta 1698 Puolassa. V. 1710 hänet nimitettiin kenraaliksi ja Wismarin kenraalikuvernööriksi, kunink. neuvokseksi ja Bremenin kenraalikuvernööriksi. Hoidettuansa seur. vuosina rauhansovitteluja Saksassa onnistui V:n Ruotsiin palattuansa päästä Fredrik I:n suosioon ja sai valtaneuvoskunnassa melkoisen vaikutusvallan. Hän kannatti kuninkaan hankkeita kuningasvallan lisäämiseksi, mutta oli myöhemmin ns. holsteinilaisen puolueen johtajia ja joutui siitä syystä kuninkaan ja Hornin vihoihin. V. 1727 V. tuomittiin Preussin ja Venäjän kanssa tapahtuneista keskusteluista valtaneuvoksenvirkansa menettäneeksi ja elinaikaiseen vankeuteen, mutta kuoli jo sam. v." (Iso tietosanakirja, osa XV, Otava, Helsinki 1938.)

Wellingk, Otto (1649–1708)

3Kreivi Otto Wellingkin vaakuna.
3The coat of arms of Count Otto Wellingk.
3Das Wappen vom Graf Otto Wellingk.
Elämäkertatietoja suomeksi ja ruotsiksi:
Biographical details in Finnish and Swedish:
Biographische Angaben auf Finnisch und Schwedisch:

"Vellingk, O t t o (1649–1708), vapaaherra (v:sta 1676), ruots. sotilas, M. V:n veli. Kunnostautui Lundin taistelussa 1676. Tuli 1678 Hämeen rykmentin everstiksi, 1687 Gästriklandin ym. pohjoisten maakuntien maaherraksi, 1693 Skånen kuvernööriksi, 1698 ratsuväen kenraaliksi ja sam. v. Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kuvernööriksi. V. 1700 V. johti Inkerin- ja Liivinmaan puolustusta, otti osaa Narvan taisteluun oikean sivustan komentajana ja Kaarle XII:n seuraaviin sotaretkiin. Tuli 1705 kunink. neuvokseksi ja Turun hovioikeuden presidentiksi (jota virkaa ei kuitenkaan hoitanut)." (Iso tietosanakirja, osa XV, Otava, Helsinki 1938.)

[Heikkoa suomennosta seuraa ruotsinkielinen versio:] "10. Otto Wellingk, Fünehoffin kreivi ja vapaaherra, Kurtenan, Saglinan, Jaaman ja Wiurilan herra. Syntyi 1649. Tuli harjoitettuaan opintoja ja matkusteltuaan ulkomailla luutnantiksi erääseen ruotsalaiseen rykmenttiin Bremenissä 1664. Ratsumestariksi kreivi Königsmarckin ratsuväkirykmenttiin Ranskassa 1666. Majuriksi viimeksi mainittuun rykmenttiin 1668. Everstiksi ranskalaiseen hevosväkirykmenttiin 1670. Itägötanmaalla varustetun ratsuväkirykmentin everstiksi 28 elok. 1676. Korotettiin vapaaherraksi 23 jouluk. s. v. ja kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrana 1678. Tuli Hämeen läänin rykmentin everstiksi 16 kesäk. s. v. Ratsuväen kenraalimajuriksi 1683. Gestriklandin, Helsinglandin, Medelpadin, Ångermanlandin, Herjedalenin ja Lapinmaan maaherraksi 1 lokak. 1687. Ratsuväen kenraaliluutnantiksi ja Skånen herttuakunnan ynnä siinä olevien linnojen kenraalikuvernööriksi 23 jouluk. 1693. Ratsuväen kenraaliksi sekä Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kuvernööriksi 4 heinäk. 1698. Ruotsin Liivinmaalla ja Inkerissä olevan armeijan päällikkökenraaliksi 1700. Nimitettiin kuninkaalliseksi neuvokseksi ja Turun hovioikeuden presidentiksi 27 jouluk. 1705, mutta ei joutunut astumaan presidentin virkaan. Korotettiin kreiviksi 21 kesäk. 1706. Kuoli Tukholmassa 19 toukok. 1708.

Puoliso: vapaaherratar Johanna Margareta von Tiesenhausen, joka oli liiviläisen paroonin, Wiipurin maaherran everstiluutnantti Hans Henric von Tiesenhausenin Erlan, Wesenbergin, Talksin, Borckholmin, Nyhofin, Pankullin ja Ladekin herran tytär. Kreivitär Wellingk oli sitten hovimestarittarena Keisari Pietari suuren tyttärellä prinsessa Annalla, joka joutui naimisiin Hollsteinin herttualle Kaarle Fredrikille.

Vanhemmat: Inkerinmaan aatelin ratsupalveluksen eversti Otto Gotthardinpoika Wellingk, Jeçon y. m. herra, † 1656, ja Kristina Niilontytär Mannerskiöld, hänen ensimäisissä naimisissaan. Kristina Mannerskiöldin vanhemmat taas olivat Elfsborgin läänin maaherra Niilo Asserinpoika Mannerskiöld, Lönebergin ja Näsin herra, ja hänen ensimäinen vaimonsa Kristina Böckler, tämän toisissa naimisissa.

Sotilaana oli kreivi Wellingk kunnostautunut sangen paljon. Hän oli ollut mukana saartamassa Bremeniä 1664 sekä useimmissa taisteluissa Hollannissa ja Saksassa Ranskan sodassa näitä valtoja vastaan, muiden muassa Reininvirran ylimentäessä, kahakassa Seneffen luona, Maastrichtin piirityksessä ja valloittamassa monta muuta kaupunkia Hollannissa ja Franche Comtessa. Taistelussa Fullebron luona Ruotsissa 17 elok. 1676 osotti hän suurta miehuutta ja vaikutti urhoollisuudel­laan ja viisaudellaan tanskalaisten voittamiseen taistelussa Lundin luona 4 jouluk. s. v. Hän johti Narvan taistelussa 28 marrask. 1700 oikeata sivustaa ja komensi Väinäjoen yli kulettaessa 8 heinäk. 1701 ratsu­väkeä sekä oli mukana taistelussa Klissovin luona 9 heinäk. 1702, Lem­bergin valloittamisessa 27 elok. 1704 ja ottelussa Punitzin luona 31 lo­kak. s. v." (Seur. teoksen suomennos, s. 24, 26–27.)

"10. Otto Wellingk, greve och friherre till Fünehoff, herre till Kurtena, Saglina, Jama och Wiurila. Föddes 1649. Blev efter id­kade studier och företagna utländska resor löjtnant vid ett svenskt regemente i Bremen 1664. Ryttmästare vid greve Königsmarcks kavalleriregemente i Frankrike 1666. Major vid sistnämnda rege­mente 1668. Överste för ett franskt regemente till häst 1670. Överste för ett i Östergötland uppsatt kavalleriregemente 28 aug. 1676. Upphöjdes till friherre 23 dec. s. å. och introducerades å Sveriges riddarhus i friherreklassen 1678. Överste för Tavastehus läns regemente 16 juni s. å. Generalmajor av kavalleriet 1683. Landshövding i Gestrikland, Helsingland, Medelpad, Ångermanland, Herjedalen och Lappmarken 1 okt. 1687. Generallöjtnant av ka­valleriet och generalguvernör över hertigdömet Skåne samt där be­lägna fästningar 23 dec. 1693. General av kavalleriet samt guver­nör i Ingermanland och Kexholms län 4 juli 1698. General-en-chef över svenska arméen i Livland och Ingermanland 1700. Utnämndes till kongligt råd och president i Åbo hovrätt 27 dec. 1705, men kom icke att tillträda presidentsämbetet. Greve 21 juni 1706. Av­led i Stockholm 19 maj 1708.

Gift med friherrinnan Johanna Margareta von Tiesenhausen, dot­ter till livländske baronen, landshövdingen i Viborg, överstelöjtnan­ten Hans Henric von Tiesenhausen, till Erla, Wesenberg, Talks, Borckholm, Nyhof, Pankull och Ladek. Grevinnan Wellingk var se­dermera hovmästarinna hos Kejsar Peter den Stores dotter prinses­san Anna, vilken blev förmäld med hertig Carl Fredric av Hollstein.

Son till översten vid adelns rusttjänst i Ingermanland Otto Gott­hardsson Wellingk, till Jeço, m. m., † 1656, och Christina Nils­dotter Mannerskiöld, i hennes första gifte. Hennes föräldrar voro landshövdingen över Elfsborgs län Nils Assersson Mannerskiöld, till Löneberg och Näs, och hans första hustru Christina Böckler, i dess andra äktenskap.

I militäriskt avseende hade greve Wellingk utmärkt sig ganska mycket. Han hade deltagit i blokaden av Bremen 1664 samt i de flesta aktioner i Holland och Tyskland under Frankrikes krig mot dessa riken, bland annat i övergången av Rhenströmmen, i skärmytseln vid Seneffe, i Maa­strichts belägring och i erövringen av flere andra städer i Holland och Franche Comté. I slaget vid Fullebro i Sverige 17 aug. 1676 ådagalade han stort mannamod samt bidrog genom sin tapperhet och klokhet till besegrandet av de Danske i slaget vid Lund 4 dec. s. å. Han anförde under slaget vid Narva 28 nov. 1700 högra flygeln och kommenderade vid övergången av Düna-floden 8 juli 1701 kavalleriet samt deltog jämväl i bataljen vid Clissow 9 juli 1702, i erövringen av Lemberg 27 aug. 1704 och i drabbningen vid Punitz 31 okt. s. å." (A. W. Westerlund (toim.), Åbo hovrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän 1623–1923: biografiska och genealogiska anteckningar, Åbo 1923, s. 23–24.)

"Otto Vellingk, friherre (och greve) Vellingk (son av Otto Vellingk, Tab. 1), friherre till Jewe samt herre till Kurtina (båda i Jewe sn i Estland) och Viurila i Finland; f. 1649; student i Uppsala 1661 23/11; löjtnant vid ett svenskt reg. i Bremen 1664; ryttmästare vid Königsmarcks reg. i Frankrike 1666; major därst. 1668; överstes avsked ur franska tjänsten 1670; överste för ett värvat reg. östgötar till häst 1676 20/8; friherre s. å. 23/12 jämte sin broder Mauritz (introd. 1678 under nr 72); överste för Nylands och Tavastehus läns kavallerireg. 1678; generalmajor av kavalleriet 1687 21/2; landshövding i Gästrikland, Hälsingland, Medepad, Ångermanland, Jämtland och Lappmarkerna s.å. 1/7; generallöjtnant samt generalguvernör över Skåne 1693 23/12; guvernör över Ingermanland och Kexholms län 1698 4/7; general av kavalleriet s. d.; general en chef över trupperna i Ingermanland och Livland 1700 12/5; k. råd samt president i Åbo hovrätt 1705 27/12, vilket sistn. ämbete han dock ej kom att tillträda; greve 1706 20/7 (ej introd.); [dog] 1708 19/5 i Stockholm. 'Han utmärkte sig så under sin tjänst i Frankrike, särdeles i slaget vid Senef och belägringen av Maastricht, att konung Ludvig XIV tillbjöd honom att bliva överste för ett franskt regemente till häst, men försakade detta i anseende till krigets utbrott mellan Sverige och Danmark och bevistade såsom frivillig slaget vid Halmstad, där han anförde en skvadron av livregementet; blev i slaget vid Lund den 4 dec. 1676 illa blesserad, i det han fick fyra skott på bröststycket samt hugg och stick igenom kläderna, bygeln genom en kanonkula; kommenderade i slaget vid Narva den 20 nov. 1700 högre flygeln; tog en ärofull del i slaget vid Klissov 1702, vid Lembergs belägring 1704 och i affären vid Punitz s. å.' - G. 1:o m. N. N., för vilken ringdes i Åbo domkyrka 1682 27/7; 2:o m. friherrinnan Johanna Margareta von Tiesenhausen, som blev hovmästarinna hos hertig Carl Fredriks av Holstein gemål, ryska prinsessan Anna i Petersburg samt, genom drottning Lovisa Ulrikas öppna brev av den 8 dec. 1750, abbedissa i Vadstena adl. jungfrustift; dotter av landshövdingen i Viborg Hans Henrik von Tiesenhausen, av en svensk friherrlig, men ej introd. ätt, friherre till Erla, herr till Wesenberg, Tolks, Borkholm, Neuhof, Paunküll och Laackt." (Gustaf Elgenstrierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor, VIII, Stockholm 1934, s. 731.)